Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

ääriarvot ja elinkaaret

Pienin koko, suurin tiheys ja suurin lämpötila, sekä lyhyt selitys kahdenlaiseen katoamiseen:

Edellisessä kappaleessa johdettiin yhtälö molekyylien keskimääräiselle etäisyydelle:

Pallosalaman pienin koko (säde) voidaan ratkaista, kun r(d) merkitään nollaksi.

rp=rp,minimi, kun rd=0.

N=molekyylien lukumäärä=ainemäärä*Avogadron vakio=n*Na

rim=molekyylin koko (säde), tässä tapauksessa ilman.

Saadaan uusi yhtälö, joka kertoo pallosalaman kriittisen säteen. Kokoonpuristuva pallosalama räjähtää saavutettuaan tämän kriittisen säteen, sillä vahva vuorovaikutus alkaa hallita.https://fi.wikipedia.org/wiki/Vahva_vuorovaikutus.

r(x) on arvo, joka on r(0):n (eli pallon säde NTP-tilassa) ja r(min), eli pallon pienimmän säteen välissä.

Vain tietyt pallosalamat voivat saavuttaa tämän kriittisen arvon. Tähän perehdytään myöhemmin.

Tämä saatu säteen arvo sijoitetaan adiabaattisiin tilanyhtälöihin, ja näin voidaan ratkaista mm. pallosalaman suurin lämpötila, joka on 5200,61 Celsiusastetta.

Pallosalaman suurin tiheys saadaan, kun ainemäärä kerrotaan ilman moolimassalla ja jaetaan pallon tilavuudellla. Saadaan yhtälö:

T(p)=T(p,max)=5200,61 0C = 5473,77 K.

Roo = tiheys saa nyt arvon: 1815,71 kg/m3

Kriittinen pallo siis pomppii pitkin maanpintaa, saattaa leijua, mikäli matalapaine on hyvin voimakas, ukkossolu pään yläpuolella (jolloin ukkospilven magneettikenttä vaikuttaa.)

Jos havaitaan pallo, jonka halkaisija on 10 cm (säde 5 cm) ja joka räjähtää, vallinnut ilmanpaine oli 1007,07 mbar.